Viipurin Nyrkkeilijöiden Nyrkkeilykoulu

Nyrkkeilykoulu 10-16 vuotiaille nuorille alkaa Syyskuussa 2017. Nyrkkeilykoulu alkaa Tiistaina 5.9.2017 ja jatkuu kaksi kertaa viikossa Tiistaisin ja Lauantaisin 9.12.2017. 

HARJOITUSAJAT:

Tiistai         klo.       17:00-18:00

Lauantai    klo.       13:30-14.30

Ilmoittautua voi salilla 30 min ennen harjoitusten alkua tai ennakkoon täällä.

Harjoituksissa tarvitsee sisäliikuntakengät, t-paidan ja shortsit. Nyrkkeilykoulun "paketissa" saa muut varusteet tai ne voi hankkia erikseen. Nyrkkeilykoulun maksu on 220 € syksy. Lisenssi on pakollinen ja vakuutuksen voi ostaa lisenssin lisäksi www.nyrkkeilyliitto.com. Maksu sisältää ohjatun nyrkkeilykouluharjoituksen lisäksi harjoituspaidan, käsisiteet, hammassuojat ja säkkihanskat. Nyrkkeilykoulun maksu on 170 €/ syksy silloin, kun nyrkkeilykoululaisella on jo käsisiteet, hammassuojat ja säkkihanskat olemassa

 

Ruskeasuon Urheiluhalli
Ratsastie 10
00280 HELSINKI

ILMOITTAUTUMINEN

 

Historiaa...

Nyrkkeilykoulu aloitti Ruskeasuolla 70-luvun alussa ja tarkoituksena oli tarjota nuorille paikka harrastaa urheilua ja purkaa paineitaan nyrkkeilyn avulla. Tunnuslause oli "Pojat kadulta kehään". Nyrkkeilykouluun liittyen alkoi myös toinen perinne eli Ruskiksen Skabat. Nyt Skaboja on käyty jo yli 350 kertaa ja perinne jatkuu.

Tänä päivänä nuorille suunnattu nyrkkeilykoulu harjoittelee kahdesti viikossa. Nyrkkeilykoulun tarkoitus on antaa monipuolista liikuntaa harjoitteilla, jotka tukevat mahdollista myöhempää nyrkkeilyharrastusta. Nyrkkeilykoulussa yritetään aktivoida hiljaisia ja syrjään vetäytyviä nuoria onnistumaan pienissä asioissa ja vastaavasti ylivilkkaat saavat oppia itsehillinnästä ja itsekurista. Harjoituksissa vältetään kilpailuhenkisiä harjoitteita, koska tässä koulussa ei ole tarkoitus olla muita parempi, vaan ainoastaan kokea liikunnan ja onnistumisen iloa. Tokihan hyvin edistyvä ja kilpailemiseen tähtäävä treenaaja voi taitojen riittäessä osallistua jo ensimmäisenä kouluvuotenaan seuran järjestämiin kilpailuihin.

Harjoituksissa on usein yhden vetäjän lisäksi monta muutakin valmentajaa, joka mahdollistaa yksilöllisen harjoitushetken, mikä antaa nuorelle uusia kokemuksia lajiin. Valmentajien eri tyylit vetää treenejä monipuolistavat niiden sisällön ja tehokkuuden.

Aikaisempi teema ”pojat kadulta kehiin” on saanut toisen vierelleen. Toinen teema on ”kovat kundit eivät kiusaa” ja tyttöjen löydettyä nyrkkeilytreenit myös tytöt on lisätty mukaan teemaan.

Treenivaatetuksena sopivat t-paita, verkkarit tai shortsit ja sisäkengät. On vain yksi ehdoton kielto – ulkokengillä ei treenata. Seuran paidan ja säkkihanskat saa maksettuaan koulu- ja välinemaksun.

Lisätiedot: Katso yhteystiedot tästä »

Huom! Sparratessa tulee olla nuorten olympialisenssi tai olympialisenssi. Kuntonyrkkeilylisenssin vakuutus ei kata sparrissa syntyneitä vahinkoja. Seura ei vastaa ilman kilpailulisenssiä sparratessa syntyneitä vahinkoja.

Nyrkkeilykoulussa noudatetaan sääntöjä

- Noudatetaan sääntöjä ja ollaan reiluja kavereita kohtaan
- Käyttäydytään asiallisesti
- Kunnioitetaan seuraa ja treenikavereita
- Muistetaan, että valmentajat ja seuraväki tekee töitä hyväkseni vapaaehtoisesti
- Pidetään varusteet mukana ja hyvässä kunnossa
- Harjoituksiin tullaan aina ajoissa
- Ketään ei kiusata ja taitoja käytetään vian kehässä.

Nyrkkeilykoulu 1988

Nyrkkeilykoulu 2013

Nyrkkeilytietoutta

Nyrkkeily on yksi maailman vanhimmista urheilulajeista. Nimellä pankration oli nyrkkeily jo antiikin Kreikan Olympian kisojen ohjelmassa. Nykyaikainen nyrkkeily sai alkunsa Englannissa, kun miekkailukouluissa alettiin 1700-luvulla harjoittaa myös aseetonta itsepuolustusta. Suomeen nyrkkeily saapui 1900-luvun alussa ja vuonna 1923 perustettiin Suomen nyrkkeilyliitto. Nykyaikaisten olympialaisten laji nyrkkeily on ollut vuoden 1904 St. Louisin kisoista lähtien. Suomalaiset nyrkkeilijät ovat voittaneet 14 olympiamitalia.

Nyrkkeily on maailman levinnein ja harrastetuin kamppailulaji. Kansainvälisellä amatöörinyrkkeilyliitolla AIBA:lla on 189 jäsenmaata. Monissa suurissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, Saksassa, Isossa Britanniassa ja Venäjällä nyrkkeily lukeutuu suosituimpiin urheilulajeihin. Suomessa on 162 nyrkkeilyseuraa ja kuntonyrkkeilijät mukaan lukien lajin harrastajia on maassamme yli 20 000.
 

Amatöörit ja ammattilaiset

Nyrkkeily on ainoa laji, jossa olympiakisoihin saavat osallistua vain amatöörit. Olympialaiset pysyvät tulevaisuudessakin ammattilaisilta suljettuina, sillä ammattilaisten ja amatöörien säännöt eroavat huomattavasti toisistaan. Voidaankin sanoa, että kyseessä on kaksi eri lajia. Termi amatöörinyrkkeily on sikäli harhaanjohtava, että amatöörinyrkkeilijöiden on harjoiteltava ammattimaisesti saavuttaakseen maailman huipun. Siksi lajista puhutaan myös olympiatyylin nyrkkeilynä.

Amatööri- ja ammattilaisnyrkkeilyottelun erottaa toisistaan helpoiten varustuksen perusteella: ammattilaiset ottelevat ilman paitaa. Myös käsineet ovat ammattilaisilla kevyemmät. Amatöörinyrkkeilyssä otteluiden kesto on miehillä 3 x 3 minuuttia, kun ammattilaisotteluilla saattaa olla mittaa jopa 12 x 3 minuuttia. Myös lajien filosofiassa löytyy eroja: ammattilaisotteluissa arvostetaan voimaa, ja ne päättyvät usein tyrmäyksiin. Amatöörinyrkkeilyssä tärkeimpänä tavoitteena on oman koskemattomuuden turvaaminen. Amatöörit nyrkkeilevät uusin säännöin 19.9.2013 alkaen. Säännöt ovat lähes yhdenmukaiset ammattinykkeilyn kanssa.
 

Tärkeintä on turvallisuus

Amatöörinyrkkeilyssä tyrmäykset ovat harvinaisia. Kehätuomarin tärkein tehtävä on taata nyrkkeilijöiden turvallisuus, ja epätasaiset ottelut keskeytetäänkin jo hyvissä ajoin. Ammattilaisnyrkkeilyssä tapahtuneiden loukkaantumisten syynä on useimmiten ollut ottelijoiden välinen suuri tasoero. Amatöörinyrkkeilyssä lähdetään jo junioritasolla siitä, että ottelijoiden taidot vastaavat toisiaan. Niin ikä, paino kuin kokemuskin otetaan huomioon ottelupareja muodostettaessa. Olennainen osa nyrkkeilykulttuuria on myös se, että harjoitustilanteessa isompi tai taitavampi nyrkkeilijä ottaa aina huomioon harjoituskumppaninsa kyvyt.

Nyrkkeilijöiden turvallisuus varmistetaan tarkoin säännöin. Kaikilla kilpailijoilla täytyy olla voimassa oleva lääkärintodistus, lisenssivakuutus ja kilpailukirja. Turnauksessa lääkäri tarkastaa ottelijoiden kunnon ennen jokaista kamppailua. Amatöörinyrkkeilyssä pakollisia suojuksia ovat pää(ei miehissä)-, ala- ja hammassuojat.


 

Rainer "Kustu" Grönroos aloitti kilpailun jo 40-luvulla. Kustu on ollut toiminnassa mukana vuodesta 1946 ja syksyllä 2016 tulee 70 vuotta seuramme jäsenenä.

Monipuolista harjoittelua

Nyrkkeilijän harjoittelu on erittäin monipuolista. Vain murto-osa siitä on varsinaista otteluharjoitusta. Nyrkkeilijän täytyy kehittää kestävyyttään juoksulenkeillä, harjoittaa lihaskuntoaan kuntopiirien avulla, hankittava voimaa nostamalla painoja sekä hioa tekniikkaansa erilaisten välineiden, kuten säkkien ja peilien avulla. Nyrkkeilyharjoitusten monipuolisuudesta ja tehokkuudesta kertoo myös kuntonyrkkeilyn valtava suosio.

Nyrkkeily ei kärsi useita muita lajeja vaivaavasta dopingongelmasta. Tiukasta testaamisesta huolimatta käryt ovat olleet harvinaisia. Tämä johtuu siitä, että nyrkkeily ei vaadi sen paremmin äärimmäistä kestävyyttä kuin voimaakaan, vaan kaikkien ominaisuuksien on oltava tasapainossa. Lääkkein kehitetystä lihasmassasta on nyrkkeilijälle vain haittaa: iskut hidastuvat ja paino nousee. Huipulla ratkaisevat tekniikka, taktiikka ja henkiset ominaisuudet. Kaikki ovat asioita, joita ei lääkkein voi kehittää.
 

Juniorinyrkkeily

Nyrkkeily on hyvä aloittaa ennen viidettätoista ikävuotta. Siinä iässä aloittanut ehtii oppia lajin vaatimat tekniikat. Nuorimmilla lapsilla ei ole nyrkkeilyharjoituksissa tarvittavaa keskittymiskykyä ja pitkäjänteisyyttä. Alle 11-vuotiaat E-juniorit eivät saa käydä kilpailuotteluita. He voivat kuitenkin mitata osaamistaan taitonyrkkeilyssä, jossa hypätään narua, varjonyrkkeillään ja lyödään valmentajan pistekäsineitä.

D- ja C-juniorit (11-12 ja 13-14 -vuotiaat) voivat kilpailla tekniikkanyrkkeilyssä. Siinä juniorit ottelevat kehässä toisiaan vastaan, mutta ottelussa ei lasketa osumapisteitä, vaan arvostellaan nyrkkeilijöiden tekniikan eri osa-alueita. Näitä ovat koskemattomuus, liikkuminen ja puhtaat iskut. Kovat iskut ovat tekniikkanyrkkeilyssä kiellettyjä. Vasta A- ja B-juniorit (15-16- ja 17-18-vuotiaat) ottelevat normaaleilla osumanyrkkeilysäännöillä.

Kaikista ei tule kilpa- tai huippunyrkkeilijöitä, eikä se ole tarkoituskaan. Nyrkkeily tuo harrastajalleen paitsi hyvän fyysisen kunnon ja itsepuolustustaidon, myös tervettä itseluottamusta. Nyrkkeilyä harrastavien nuorten ei tarvitse tappelemalla todistella "kovuuttaan" sen paremmin itselleen kuin muillekaan. Nyrkkeilyn parissa nuoret voivat mitatta omia kykyjään ja tyydyttää kilpailuviettiään turvallisesti kokeneiden valmentajien johdolla.

 

---------------------------------

Viipurin Nyrkkeilijät r.y. | Loosarintie 8 A, 00910 HELSINKI Finland | puh. 0400 828 869