Viipurin Nyrkkeilijöiden Nyrkkeilykoulu

Tammikuussa 9.1.2012 alkoi "nuoret kadulta kehään" jatkokurssi nyrkkeilykoululle.
Harjoituspäivät maanantai ja torstai klo. 17:00-18:00.
Kurssin hinta 100 eur sis. jäsenmaksun 2012.

Nyrkkeilykoulu nuorille 10-16 vuotiaille
maanantaisin ja torstaisin klo. 17 - 18 ajalla 3.9.2012 - 17.12.2012.
Nyrkkeilykoulun hinta 140 eur + varusteet (käsisiteet, säkkihanskat ja harjoituspaita) 40eur.
Sopii myös tytöille.

Ilmoittautuminen 20-30 min ennen harjoitusten alkua salilla. Mukaan pääsee vielä Syyskuun edetessä.

Nuorille suunnattu nyrkkeilykoulu harjoittelee kahdesti viikossa. Nyrkkeilykoulun tarkoitus on antaa monipuolista liikuntaa harjoitteilla, jotka tukevat mahdollista myöhempää nyrkkeilyharrastusta. Nyrkkeilykoulussa yritetään aktivoida hiljaisia ja syrjään vetäytyviä nuoria onnistumaan pienissä asioissa ja vastaavasti ylivilkkaat saavat oppia itsehillinnästä ja itsekurista. Harjoituksissa vältetään kilpailuhenkisiä harjoitteita, koska tässä koulussa ei ole tarkoitus olla muita parempi, vaan ainoastaan kokea liikunnan ja onnistumisen iloa. Tokihan hyvin edistyvä ja kilpailemiseen tähtäävä treenaaja voi taitojen riittäessä osallistua jo ensimmäisenä kouluvuotenaan seuran järjestämiin kilpailuihin.

Harjoituksissa on usein yhden vetäjän lisäksi monta muutakin valmentajaa, joka mahdollistaa yksilöllisen harjoitushetken, mikä antaa nuorelle uusia kokemuksia lajiin. Valmentajien eri tyylit vetää treenejä monipuolistavat niiden sisällön ja tehokkuuden.

Aikaisempi teema ”pojat kadulta kehiin” on saanut toisen vierelleen. Toinen teema on ”kovat kundit eivät kiusaa” ja tyttöjen löydettyä nyrkkeilytreenit myös tytöt on lisätty mukaan teemaan.

Treenivaatetus on salilla monen kirjavaa ja vapaavalintainen oman mieltymyksen mukainen. On vain yksi ehdoton kielto – ulkokengillä ei treenata. Seuran paidan ja säkkihanskat saa maksettuaan koulu- ja välinemaksun.

Nyrkkeilykoulun aikana opitaan nyrkkeilykoulun alkeet. Kevätkaudella voi nyrkkeilykoululainen jatkaa "nuoret kadulta kehään" jatkokurssille. Jatkokurssilla paneudutaan nyrkkeilytekniikkaan ja harjoitteisiin syvällisemmin. Jatkokurssilla harjoitteet ovat kilpanyrkkeilyharjoitteiden tyyppisiä, paritekniikkaa ja otteluharjoituksia on enemmän. Jatkokurssin tavoitteena on antaa hyvät valmiudet kilpailla seuran kilpailuissa. Kilpailemisen aloittamista aikoville voidaan järjestää jäsenten välisiä otteluita ennen varsinaisia kilpaotteluita.

Lisätiedot: Katso yhteystiedot tästä »

Huom! Sparratessa tulee olla kilpailulisenssi. Harjoituslisenssin vakuutus ei kata sparrissa syntyneitä vahinkoja. Seura ei vastaa ilman kilpailulisenssiä sparratessa syntyneitä vahinkoja.

Valmentaja Jorma Huhta ja kehässä päävalmentaja Joni Nyman. Kulmassa Jere Jokinen.

Nyrkkeilytietoutta

Nyrkkeily on yksi maailman vanhimmista urheilulajeista. Nimellä pankration oli nyrkkeily jo antiikin Kreikan Olympian kisojen ohjelmassa. Nykyaikainen nyrkkeily sai alkunsa Englannissa, kun miekkailukouluissa alettiin 1700-luvulla harjoittaa myös aseetonta itsepuolustusta. Suomeen nyrkkeily saapui 1900-luvun alussa ja vuonna 1923 perustettiin Suomen nyrkkeilyliitto. Nykyaikaisten olympialaisten laji nyrkkeily on ollut vuoden 1904 St. Louisin kisoista lähtien. Suomalaiset nyrkkeilijät ovat voittaneet 14 olympiamitalia.

Nyrkkeily on maailman levinnein ja harrastetuin kamppailulaji. Kansainvälisellä amatöörinyrkkeilyliitolla AIBA:lla on 189 jäsenmaata. Monissa suurissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, Saksassa, Isossa Britanniassa ja Venäjällä nyrkkeily lukeutuu suosituimpiin urheilulajeihin. Suomessa on 162 nyrkkeilyseuraa ja kuntonyrkkeilijät mukaan lukien lajin harrastajia on maassamme yli 20 000.

Amatöörit ja ammattilaiset

Nyrkkeily on ainoa laji, jossa olympiakisoihin saavat osallistua vain amatöörit. Olympialaiset pysyvät tulevaisuudessakin ammattilaisilta suljettuina, sillä ammattilaisten ja amatöörien säännöt eroavat huomattavasti toisistaan. Voidaankin sanoa, että kyseessä on kaksi eri lajia. Termi amatöörinyrkkeily on sikäli harhaanjohtava, että amatöörinyrkkeilijöiden on harjoiteltava ammattimaisesti saavuttaakseen maailman huipun. Siksi lajista puhutaan myös olympiatyylin nyrkkeilynä.

Amatööri- ja ammattilaisnyrkkeilyottelun erottaa toisistaan helpoiten varustuksen perusteella: ammattilaiset ottelevat ilman paitaa ja pääsuojaa. Myös käsineet ovat ammattilaisilla kevyemmät. Amatöörinyrkkeilyssä otteluiden kesto on miehillä 3 x 3 minuuttia, kun ammattilaisotteluilla saattaa olla mittaa jopa 12 x 3 minuuttia. Myös lajien filosofiassa löytyy eroja: ammattilaisotteluissa arvostetaan voimaa, ja ne päättyvät usein tyrmäyksiin. Amatöörinyrkkeilyssä tärkeimpänä tavoitteena on oman koskemattomuuden turvaaminen. Ottelijoiden puolustuskyvyn merkitys on korostunut entisestään pistekoneiden käyttöönoton myötä.

Tärkeintä on turvallisuus

Amatöörinyrkkeilyssä tyrmäykset ovat harvinaisia. Kehätuomarin tärkein tehtävä on taata nyrkkeilijöiden turvallisuus, ja epätasaiset ottelut keskeytetäänkin jo hyvissä ajoin. Ammattilaisnyrkkeilyssä tapahtuneiden loukkaantumisten syynä on useimmiten ollut ottelijoiden välinen suuri tasoero. Amatöörinyrkkeilyssä lähdetään jo junioritasolla siitä, että ottelijoiden taidot vastaavat toisiaan. Niin ikä, paino kuin kokemuskin otetaan huomioon ottelupareja muodostettaessa. Olennainen osa nyrkkeilykulttuuria on myös se, että harjoitustilanteessa isompi tai taitavampi nyrkkeilijä ottaa aina huomioon harjoituskumppaninsa kyvyt.

Nyrkkeilijöiden turvallisuus varmistetaan tarkoin säännöin. Kaikilla kilpailijoilla täytyy olla voimassa oleva lääkärintodistus, lisenssivakuutus ja kilpailukirja. Turnauksessa lääkäri tarkastaa ottelijoiden kunnon ennen jokaista kamppailua. Amatöörinyrkkeilyssä pakollisia suojuksia ovat pää-, ala- ja hammassuojat sekä naisilla lisäksi rintapanssari.

Nyrkkeilykoulun valmentaja Esko Kinnunen

Rainer "Kustu" Grönroos aloitti kilpailun jo 40-luvulla. Kustu on toiminnassa mukana edelleen.

Monipuolista harjoittelua

Nyrkkeilijän harjoittelu on erittäin monipuolista. Vain murto-osa siitä on varsinaista otteluharjoitusta. Nyrkkeilijän täytyy kehittää kestävyyttään juoksulenkeillä, harjoittaa lihaskuntoaan kuntopiirien avulla, hankittava voimaa nostamalla painoja sekä hioa tekniikkaansa erilaisten välineiden, kuten säkkien ja peilien avulla. Nyrkkeilyharjoitusten monipuolisuudesta ja tehokkuudesta kertoo myös kuntonyrkkeilyn valtava suosio.

Nyrkkeily ei kärsi useita muita lajeja vaivaavasta dopingongelmasta. Tiukasta testaamisesta huolimatta käryt ovat olleet harvinaisia. Tämä johtuu siitä, että nyrkkeily ei vaadi sen paremmin äärimmäistä kestävyyttä kuin voimaakaan, vaan kaikkien ominaisuuksien on oltava tasapainossa. Lääkkein kehitetystä lihasmassasta on nyrkkeilijälle vain haittaa: iskut hidastuvat ja paino nousee. Huipulla ratkaisevat tekniikka, taktiikka ja henkiset ominaisuudet. Kaikki ovat asioita, joita ei lääkkein voi kehittää.

Juniorinyrkkeily

Nyrkkeily on hyvä aloittaa ennen viidettätoista ikävuotta. Siinä iässä aloittanut ehtii oppia lajin vaatimat tekniikat. Nuorimmilla lapsilla ei ole nyrkkeilyharjoituksissa tarvittavaa keskittymiskykyä ja pitkäjänteisyyttä. Alle 11-vuotiaat E-juniorit eivät saa käydä kilpailuotteluita. He voivat kuitenkin mitata osaamistaan taitonyrkkeilyssä, jossa hypätään narua, varjonyrkkeillään ja lyödään valmentajan pistekäsineitä.

D- ja C-juniorit (11-12 ja 13-14 -vuotiaat) voivat kilpailla tekniikkanyrkkeilyssä. Siinä juniorit ottelevat kehässä toisiaan vastaan, mutta ottelussa ei lasketa osumapisteitä, vaan arvostellaan nyrkkeilijöiden tekniikan eri osa-alueita. Näitä ovat koskemattomuus, liikkuminen ja puhtaat iskut. Kovat iskut ovat tekniikkanyrkkeilyssä kiellettyjä. Vasta A- ja B-juniorit (15-16- ja 17-18-vuotiaat) ottelevat normaaleilla osumanyrkkeilysäännöillä.