top of page

viipurin nyrkkeilijät

Viipurin Nyrkkeilijät perustettiin 1929 Viipurissa. Seuran ensimmäinen jäsen oli Valle Rasko, ja mm. legendaarinen Lauri Törni nyrkkeili seurassa sen alkuaikoina Viipurissa. Viipurin Nyrkkeilijöiden Sten Suvio toi 1936 Berliinin Olympialaisista Suomen ensimmäisen Olympiakullan. Helsinkiin seuran toiminta siirtyi vuonna 1945. 
 

Seuraa ovat edustaneet arvokisamitalistit ja lajin huiput, kuten Pentti Rautiainen, Erkki Meronen, Risto Meronen, Kari Meronen, Rainer Grönroos, Pertti ”Purtsi” Purhonen, Harri Piitulainen, José Tuominen, Jari Grönroos, Mika Kihlström, Harri Hakulinen, Anssi Peräjoki, Joonas Fraktman, Juho Haapoja, Juho Tolppola, Jari Fyhr, Amin Asikainen, Joni Turunen ja viimeisimpänä Niko Jokinen, Kristiina Kivistö, Tomi Honka ja Naiimo Bulhan.

Kuuntele Viipurin nyrkkeilijöiden marssi.

Heikki Kähö.jpg

Heikki Kähö 1925–2013

Heikki aloitti Viipurin Nyrkkeilijöissä 11-vuotiaana 1937, ja uraa lajin parissa kertyi uskomattomat 76 vuotta. Aktiiviura kehässä huipentui nuorten Suomen mestaruuteen 62-kiloisissa. Hän lopetti kilpailemisen 24-vuotiaana ja siirtyi kilpailujen tuomaritehtäviin vuosikymmeniksi. Hän eteni kansainvälisen tason tuomariksi ja jakoi oikeutta maaotteluissa. Hän oli Suomen Nyrkkeilytuomarit ry:n kunniajäsen ja sai kultaisen ansiomerkin oltuaan mm. yhdistyksen sihteerinä.

 

Heikki Kähö oli myös nuorten valmentaja ja opastaja ja jaksoi vuodesta toiseen puhua nyrkkeilyn puolesta. Hän näki lajin itsepuolustuksen jalona taitona. Nyrkkeilyharjoituksissa nuoret pojat olivat poissa pahanteosta, ja oppivat kunnioittamaan toisiaan.

 

Viipurin Nyrkkeilijät säilyi Heikin seurana kun evakkotie vei Viipurista Helsinkiin. Hänestä tuli VN:n johtokunnan jäsen ja seuran puheenjohtaja, lopulta kunniapuheenjohtaja. Hän edusti seuraa SVUL:n Helsingin piirin nyrkkeilyjaostossa ja lopulta Suomen Nyrkkeilyliiton hallituksessa 13 vuotta, joista kuusi varapuheenjohtajana.

Nyrkkeilyliitossa hän oli vielä vanhoilla päivillään huomionosoitusvaliokunnan puheenjohtaja, joka pohti nuoremman väen palkitsemisia työstä nyrkkeilyurheilun hyväksi. Hän sai Nyrkkeilyliiton kultaisen ansiomerkin ja kutsuttiin liiton kunniajäseneksi. Hän oli myös Nyrkkeilysäätiön hallituksen jäsen. Gentleman Nyrkkeilijät ry luovutti hänelle Ville-patsaan nyrkkeilyn hyväksi tehdystä työstä.

 

Karjalaisia juuriaan Heikki Kähö kunnioitti useiden järjestöjen toiminnassa, muun muassa Karjalan Liiton Anton Talvion urheilusäätiön hallituksessa. Heikki taisteli jatkosodassa Maaselän kannaksella ja joutui vielä sodan päätyttyä 19-vuotiaana sotaveteraanina miinanraivaustehtäviin. Veteraanien rivien vähitellen harventuessa Heikki oli Rintamaveteraanien Helsingin piirin hallituksessa.

 

Heikki Kähö teki elämänmittaisen työn nyrkkeilyn hyväksi. Hän jaksoi vielä korkeassa iässä osallistua kunniapuheenjohtajan oikeudella säännöllisesti Viipurin Nyrkkeilijöiden hallituksen kokouksiin, eikä piilotellut omia mielipiteitään.

Sten Suvio_edited.jpg

Sten Suvio 1911–1988

Sten Suvio oli ensimmäinen suomalainen nyrkkeilyn olympiavoittaja. Hän oli nuorena lupaava jalkapalloilija, luistelija ja painija. Nyrkkeilijänä hän otteli ensimmäisen kerran 15-vuotiaana 1927. SM-hopealle hän ylsi jo 1929 ja 1930, mutta suurempaa huomiota hän herätti Ruotsi-maaottelussa 1931 tyrmätessään Pelle Edlundin. Välisarjan Suomen mestariksi hän nousi 1933 ja vankisti mainettaan samana vuonna tyrmäämällä olympiamitalisti Bruno Ahlbergin. Ottelua kutsuttiin jatkossa "Viipurin pamaukseksi". Myöhemmin Suvio voitti Ahlbergin neljästi. Viidessä maaottelussaan Suvio oli voittamaton.

 

1936 "Stepa" Suvio siirtyi ammattilaiseksi ja otteli Berliinin Olympialaisissa välisarjassa viisi ottelua. Hän voitti Japanin Ri Keikanin, Australian Arthur L. Cookin, Unkarin Imre Mándin ja Tanskan Gerhard Petersenin. Suvion finaalivastustaja oli Saksan Michael Murach, joka johti ensimmäisen erän mutta sai sitten useita osumia ja kävi kolmannessa erässä lattiassakin. Suvio voitti kultaa selvällä pistevoitolla. 1949 päättyneellä ammattilaisurallaan hän otteli 47 ottelua ja voitti niistä 35.

 

1941 hän menetti sodassa vasemman käden peukalonsa. Kirjassa "Suomen maailmanmestarit" kerrotaan Suvion vasemmasta kädestä näin: "Juuri vasemman eli kultamitalikäden iskutekniikan Suvio oli erikoisharjoitteluin kehittänyt pitemmälle kuin kukaan muu suomalaisnyrkkeilijä. Vasen käsi teki 85 % työskentelystä, oikean täydentäessä lopun."

 

Lopetettuaan nyrkkeilyuransa Suvio toimi Ruotsin valtakunnanvalmentajana 1949–57 ja Turkin nyrkkeilyliiton valmentajana kolme vuotta.

 

Olympiakultaa Berliinissä 1936 (välisarja / alle 66,6 kg)
SM-kultaa 1933–36 (välisarja)
SM-hopeaa 1929–30
5 maaottelua (5 voittoa)
Ammattilaisena 47 ottelua (35 voittoa)

jäsenyys

Jäsenmaksut

 

Seuran jäsenmaksu on sekä aikuisilta että junioreilta 30 €/ vuosi.

Jäsenyys hankitaan www.suomisport.fi kautta. 
 

Ainaisjäsenyys

 

Ikuinen jäsenyys maksaa 1 000 €. Ainaisjäsenmaksu maksetaan vain kerran.

Lisenssit

 

Lisenssin saat kätevimmin osoitteesta www.suomisport.fi

Lisenssi on pakollinen kaikilla harrastajilla ja kilpailijoilla.

Tilinumerot

 

Nordea 
IBAN tilinumero FI3810093000216534
Paperimuodossa laskulla FI38 1009 3000 2165 34
BIC/SWIFT NDEAFIHH

bottom of page